bullet2 Aikakäsitykset

Lineaaarinen aikakäsitys

Länsimaissa vallitsee lineaarinen aikakäsitys, jossa erottuu mennyt aika, nykyisyys ja tulevaisuus. Teollistuminen on aikanaan vaikuttanut länsimaisen aikakäsityksen muodostumiseen. Aika on rahaa, (työ)aikaa voidaan ostaa ja myydä, vapaa-aikaakin pitää olla.

Syklinen aikakäsitys

Maatalousvaltaisille yhteiskunnille on ominaista syklinen aikakäsitys, jossa asiat toistuvat: vuodenajat, rytmisyys, tulevaisuus on vanhan toistoa, ei mitään uutta auringon alla.

Episodinen aikakäsitys

Episodisen aikakäsityksen mukaan aikaa ei voida mitata, sen voi vain kokea. Aika ei lopu, siksi ei ole mitään kiirettä.

Aikakäsitys voidaan jaotella myös seuraavasti:

Monokroninen eli yksiaikainen aikakäsitys

Yksiaikaiseen kulttuuriin kuuluu

    • tehtäväkeskeisyys
    • etukäteissuunnitelmat
    • täsmällisyys
    • tehdään asia kerrallaan

Yksiaikaisia ovat mm. saksalaiset, sveitsiläiset, amerikkalaiset, skandinaavit ja britit. Yksiaikaisuus liittyykin usein yksilöllisiin kulttuureihin.

Polykroninen eli moniaikainen aikakäsitys

Tyypillisiä moniaikaisen kulttuurin piirteitä ovat

    • ihmiskeskeisyys
    • sosiaaliset verkostot tärkeitä
    • joustavuus
    • hoidetaan yleensä montaa asiaa samanaikaisesti
    • ei valmistauduta etukäteen esim. kokouksiin

Moniaikaisia ovat esim. latinalais-amerikkalaiset, arabit, afrikkalaiset, etelä-eurooppalaiset ja  kiinalaiset - yleensä siis yhteisölliset kulttuurit.

Totutusta aikakäsityksestä poikkeava käyttäytymistä voidaan pitää loukkaavana, epäammatillisena, epäluotettavana, aikaansaamattomana tai joustamattomana. Se aiheuttaa usein väärinkäsityksiä ja suuttumusta.